Lahjoitusten vähennyskelpoisuus elinkeinotulon verotuksessa

Tervetuloa jälleen yhden verodraaman ytimeen, jonka säännösviidakko ja poikkeusten poikkeukset uhmaavat maalaisjärkeä! Lahjoitusten verotus – ah, miten valtiovalta on pitänyt huolen siitä, ettei verotuloja jää saamatta, jos yrittäjä päättää jakaa rahaa jonnekin muualle kuin, mistä Arkadianmäellä pidetään.

Oletko koskaan miettinyt, mitä tapahtuu, kun yritykset ja yksityishenkilöt avokätisesti lahjoittavat rahaa erinäisiin tarkoituksiin Suomessa? Ehkäpä sinä ja sinun yrityksesi on jo mennyt tämän tempun tekemään ja nyt mietitte yhdessä kirjanpitäjänne kanssa, voiko sen vähentää verotuksessa.

No, olet saapunut oikeaan paikkaan, sillä tässä artikkelissa pureudumme lahjoitusten verovähennyskelpoisuuden maailmaan elinkeinotulon verotuksen näkökulmasta.

Draaman ytimessä on pieni summa – 850 euroa – ja tämä tienhaara muuttaa verokohtelua seuraavan kaavion mukaisesti:

850 euron raja on lahjansaajakohtainen ja voi koostua useasta eri lahjoituksesta saman verovuoden aikana. Voit siis jakaa 850 euroa vaikkapa sadalle eri yhdistykselle eli 85.000 euroa yhteensä ja näitä kohdellaan vähäisenä lahjoituksena – jotka saat ehtojen täyttyessä vähentää verotuksessa – mutta jos annat yhdellekin 851 euroa, niin tulkinta on toinen.

Säännöt koskevat yhteisöjä (relevantteja pääosin osakeyhtiöille). Toiminimiyrittäjiin ei siis tämän artikkelin ohjeita voi esimerkiksi soveltaa.

Lue alta tarkemmin, miten homma menee.

Alle (tai tasan) 850 euron lahjoitukset

Verohallinnon ohje

Verohallinto on harmillisesti jakanut lahjoitusten verokäsittelyn ohjeistuksen kahteen täysin eri paikkaan. Alle (tai tasan) 850 eurojen lahjoituksia koskevan säännöstön löydät Verohallinnon yhtenäistämisohjeesta:

3.2 Lahjoitukset yleishyödylliseen tarkoitukseen
Arvoltaan vähäiset raha- tai esinelahjoitukset yleishyödylliseen ja samalla paikalliseen tai yrityksen toimialaa lähellä olevaan tarkoitukseen voidaan katsoa suhdetoiminnan luonteisiksi menoiksi, jotka ovat vähennyskelpoisia verotuksessa. Tällaisia lahjoituksia yritys saa vähentää enintään 850 euroa lahjoituksensaajaa kohti. Lahjoitus poliittiseen tarkoitukseen ei ole kuitenkaan miltään osin vähennyskelpoinen verotuksessa.

Muut kuin arvoltaan vähäiset lahjoitukset yleishyödylliseen tarkoitukseen eivät ole vähennyskelpoisia verotuksessa, koska ne on annettu lähinnä hyväntekeväisyystarkoituksessa eivätkä edistä elinkeinotoimintaa. Yhteisömuotoinen yritys saa kuitenkin tietyin edellytyksin vähentää tulostaan tieteen, taiteen tai suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämistä edistävään tarkoitukseen antamansa rahalahjoituksen. (Katso tarkemmin Lahjoitusvähennys yhteisöverotuksessa -ohje).

Enintään 850 euron lahjoituksen saa siis vähentää kaikkien seuraavien ehtojen täyttyessä:

1. Kyseessä on raha- tai esinelahjoitus
2. Lahjoitus on yleishyödylliseen tarkoitukseen
3. Lahjoitus ei ole poliittiseen tarkoitukseen
4. Lahjoitus on joko paikalliseen tai toimialaa lähellä olevaan tarkoitukseen

Mutta mitä nämä käytännössä tarkoittavat?

Ehto 1: raha- tai esinelahjoitus yleishyödylliseen tarkoitukseen

Mikä on yleishyödyllinen tarkoitus ja voiko lahjoittaminen olla jopa laitonta?

Milloin lahjoitus on yleishyödylliseen tarkoitukseen? Jos putkiasennuksia tekevä LVI Hyväntekeväisyys Oy päättää tehdä hyväntekeväisyyttä ja kerää yhteistyökumppaneiltaan rahalahjoituksen lastensairaalan putkitöihin, niin onko LVI Oy:lle annettu rahalahja vähennyskelpoinen verotuksessa?

Maalaisjärjellä ajateltuna tarkoitus on yleishyödyllinen, mutta valitettavasti LVI Hyväntekeväisyys Oy:lle annettu lahjoitus on todennäköisesti paitsi vähennyskelvoton niin myös laiton. Suomessa tällaiseen rahankeräykseen tarvitaan Poliisilta anottu rahankeräyslupa ja rahankeräyksen saavat järjestää vain rahankeräyslaissa tarkoitetut tahot.

Verohallinto on mitä ilmeisemmin tarkoittanut ensisijaisesti yleishyödyllisellä tarkoituksella yleishyödylliselle yhdistykselle tai säätiölle annettua lahjoitusta. Verohallinnolla on oma ohjeensa yleishyödyllisyyden edellytyksistä:

Yhdistys tai säätiö voi olla yleishyödyllinen vain, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:
1. Yhdistys tai säätiö toimii yksinomaan ja välittömäksi yleiseksi hyväksi. 
2. Toiminta ei kohdistu vain rajoitettuun henkilöpiiriin vaan se on kaikille avointa tai kohdistuu muutoin laajaan joukkoon.
3. Toimintaan osallisille ei anneta taloudellista etua, esimerkiksi osinkoa, voittoa tai kohtuullista suurempaa palkkaa. Taloudellista etua on esimerkiksi se, että toiminnan tarkoituksena on pienentää jäsenten kustannuksia. Jäsenille voi kuitenkin tarjota esimerkiksi jäsenpalveluita ja alennuksia silloin, kun nämä edut ovat tavanomaisia ja kohtuullisia ja ne liittyvät läheisesti yhdistyksen toimintaan.

Yleishyödyllistä toimintaa edistäviä yhdistyksiä voivat olla esimerkiksi nuoriso- tai urheiluseurat sekä vapaaehtoistyöhön perustuvat harrastusseurat tai vapaa-ajan yhdistykset.

Muun kuin yleishyödyllisen yhdistyksen tai säätiön tekemä keräys saattaa olla vähennyskelpoinen, mikäli saat lahjoituksesi liitteeksi tositteen rahankeräysluvasta, josta ilmenee, että tarkoitus on yleishyödyllinen. Rahankeräyslain 6 §:n mukaan rahankeräys voi nimittäin olla muukin kuin yleishyödyllinen: ”1) rahankeräys saadaan järjestää pienkeräyksenä myös muuhun kuin yleishyödylliseen tarkoitukseen, ei kuitenkaan elinkeinotoiminnan tukemiseen eikä oikeushenkilön varallisuuden kartuttamiseen”.

Laittomista rahankeräyksistä kannattaa tehdä ilmoitus poliisille.

Palvelulahjoitus kuten talkootyöt = vähennyskelvoton lahjoitus?

Kuvitellaan, että edellisen esimerkin LVI Hyväntekeväisyys Oy ei lähde tekemään laitonta rahankeräystä vaan sen sijaan lähettää lastensairaalaan vastikkeetta oman työmiehensä viikoksi tekemään putkitöitä ilman vastiketta. Vaikka putkimiehen palkka sivukuluineen jäisi alle 850 euron, niin onko tämä palvelulahja vähennyskelpoinen verotuksessa?

Rehellisesti sanoen emme ole Taloushotellissa ikinä selvittäneet asiaa. Verohallinnon ohjeessa puhutaan kuitenkin raha- tai esinelahjoituksesta, mitä palvelulahjoitus ei määritelmällisesti ole.

Elinkeinoverotuksen yhteydessä ei kuitenkaan esimerkiksi merkitä puoliksi vähennyskelvottomiksi edustustilaisuuksiin osallistuvien työntekijöiden palkkakuluja, vaikka edustuskulut muutoin ovat 50 % vähennyskelvottomia. Jos edustukseen kohdistuvien palkkakulujen verokohtelua sovelletaan analogisesti myös palvelulahjoituksiin, niin tällöin palvelulahjoitus on vähennyskelpoinen.

Mikäli yrityksenne antaa säännöllisesti tällaisia palvelulahjoituksia eli työntekijät osallistuvat talkoisiin, niin Taloushotelli suosittelee vahvasti selvittämään Verohallinnosta asian – pyytämään tarvittaessa ennakollista keskustelua tai erikoistapauksessa jopa maksullisen ennakkoratkaisun. Taloushotelli myös mielellään auttaa asian selvittämisessä.

Ehto 2: ei-poliittinen ja paikalliseen tai lähellä toimialaa olevaan tarkoitukseen

Missä menee poliittisen tarkoituksen raja?

Poliittisiin tarkoituksiin annettua lahjoitusta ei saa ikinä ja miltään osin vähentää. Tällaisia ilmiselviä lahjoituksia on suora lahjoitus poliittiselle puolueelle tai poliitikolle kuten vaali- ja puoluerahoitus. Lahjukset ovat myös Verohallinnon syventävässä vero-ohjeessa mainittu vähennyskelvottomiksi (sen lisäksi, että ne saattavat ylittää rikoskynnyksen).

Verohallinto ei kuitenkaan ole tyypilliseen tapaansa määritellyt tarkasti, missä menee ”poliittisen tarkoituksen” raja. Ammattiyhdistykset ovat esimerkiksi yleensä yleishyödyllisiä yhdistyksiä, joiden rahankeräykset ovat lähtökohtaisesti siten myös yleishyödyllisiä. Masokistinen yrittäjä voisi antaa saman toimialan ammattiyhdistyksen työtaisteluja kuten lakkoavustuksia varten lahjoituksen. Työehtosopimuksilla on lakia vastaava vaikutus – ovatko työtaistelut siten poliittisia?

Entä saastuttaako kolmikanta tiettyjen keskusjärjestöjen vähennyskelpoisuuden varsinkin, jos rahankeräyksen tarkoitus kuulostaa poliittiselta?

Tähän ei liene yksiselitteistä vastausta vaan tuntosarvien on syytä nousta, jos rahankeräyksen tarkoitus haiskahtaa vähänkin poliittiselta – vähennyskelpoisuus voi mennä sen myötä.

Mitä on ”paikallinen” tarkoitus

Ohjeen mukaan vähennyskelpoisen lahjoituksen tulee olla joko paikallinen tai lähellä lahjoittajan toimialaa. ”

Paikallinen” tarkoitus voi olla hieman monitulkintainen käsite, kun pohdimme verovähennyskelpoisuutta.

Yleisesti ottaen paikallinen tarkoitus viittaa toimintaan, joka hyödyttää tietyllä alueella asuvia tai toimivia ihmisiä. Esimerkiksi yrityksen paikkakunnan lasten liikuntaharrastusta tukeva järjestö on sellainen paikallinen järjestö, jonka tukeminen täyttää tämän kriteerin.

Yrityksellä on aina virallinen kotipaikkakunta – on toiminnan pääpiste siellä tai ei – ja usein toimistoja siellä täällä Suomea riippuen toiminnan laajuudesta.

Kuitenkin online-yritysten kohdalla rajat voivat hämärtyä. Jos yritys toimii verkossa ja sen asiakkaat ovat ympäri maata tai jopa maailmaa, voi olla haastavaa määrittää, mitä paikallinen tarkoitus tarkoittaa. Ei ole selvää, miten Verohallinto tässä tapauksessa tekee tulkintansa paikallisesta tarkoituksesta.

Mikäli paikallisuuden käsite on yrityksessänne hämärtynyt, kannattaa varmistaa Verohallinnosta, missä paikallisuuden raja kohdallanne kulkee.

Mikä on ”toimialaa lähellä oleva” tarkoitus

”Toimialaa lähellä oleva tarkoitus” on toinen kriteeri, joka on myös tietyissä tapauksissa varsin hämärä. Käsite viittaa siihen, että lahjoituksen saaja harjoittaa toimintaa, joka on jollain tavalla samankaltaista tai liittyy lahjoittajan omaan toimialaan. Esimerkiksi jos yritys toimii IT-alalla ja tekee lahjoituksen nuorten IT-opintojen tukemiseen, se voi katsoa täyttävänsä ”toimialaa lähellä oleva” kriteerin.

Moni yritys toimii kuitenkin samanaikaisesti monella toimialalla. IT-alan yritys voi harjoittaa sivutoimisesti vaikkapa taksiliiketoimintaa (eräs ohjelmointiguru tosiasiallisesti rentoutui iltaisin ajaessaan Uberia). Jos kuitenkin taksiliiketoiminta käsittää 5 % liikevaihdosta ja yritys tekee lahjoituksen taksijärjestölle, joka järjestää vanhuksille ja vammaisille ilmaiskyydityksiä, niin onko lahjoitus vähennyskelpoinen?

Jos raja on hämärä, niin ainoa vaihtoehto usein on kääntyä Verohallinnon puoleen, jos haluaa varmistuksen asialle.

Yli 850 euron rahalahjoitukset (max. 50.000€/250.000€)

Euroopan talousalueen valtiot, yliopistot, korkeakoulut ja ylioppilasrahastot

Kun mennään 850 euron rajan yli (eli vähintään 850,01 euroa), niin koko logiikka muuttuu ja aletaankin soveltaa tätä syventävää vero-ohjetta ja tuloverolain 57 §:ää: lahjoitusvähennys yhteisön tuloverotuksessa

HUOMIO: esinelahjoitukset eivät ole yli 850 euron lahjoituksissa vähennyskelpoisia – vain rahalahjoitukset ovat!

Kun rajan yli mennään, niin otsikon mukaisesti vähennyskelpoisen lahjoituksen voi saada ilman lisäselvityksiä:

1. Euroopan talousalueella sijaitseva valtio
2. Euroopan talousalueella oleva julkista rahoitusta saava yliopisto, korkeakoulu tai näiden yhteydessä oleva yliopistorahasto

Huomaa, että ”julkista rahoitusta saava” on korostettu. Täysin yksityinen ja voittoa tekevä yliopisto ei ole sellainen yliopisto, jolle voi antaa vähennyskelpoisesti lahjoituksen. Tällainen yliopisto on esimerkiksi Berlin School of Business and Innovation.

Mitään merkitystä ei tämän kokoisella lahjoituksella ole sillä, onko lahjoituksensaaja paikallinen tai onko se jollain tapaa toimialaa lähellä.

HUOMIO: lahjoitus pitää antaa kuitenkin suoraan lahjoituksensaajalle. Jos välissä on esimerkiksi jokin säätiö, joka kerää rahaa tässä tarkoitetuille yliopistoille, niin vähennysoikeus voi mennä sen myötä.

Vähennyskelpoisen lahjoituksen maksimi on kuitenkin 250.000 euroa per verovuosi per lahjoituksensaaja. Kaikki samalle lahjoituksensaajalle tehdyt lahjoitukset lasketaan yhteen ja sentinkin ylitys rikkoo vähennyskelpoisuuden rajan.

Usealle lahjoituksensaajalle voi kuitenkin antaa max. 250.000 euron lahjoituksen ja vähennyskelpoisuus säilyy. Jos lompakon nyörit antavat myöden, niin voit antaa esim. neljälle yliopistolle neljännesmiljoonan ja vähentää koko miljoona euroa verotuksessasi.

💶 TAPPIOT: on myös tärkeää huomata, että yli 850 euron lahjoitus voi vaikuttaa tulolähteen tappion määrään. Tätä sääntöä muutettiin vuoden 2020 alusta lähtien, ja nyt lahjoitusvähennys voidaan ottaa huomioon myös elinkeinotoiminnan tulolähteen tappiota laskettaessa.

Tämä muutos antaa mahdollisuuden hyödyntää lahjoituksen vähennyskelpoisuutta osana tappion vähentämistä, mikä voi olla verotuksellisesti edullista.

Verohallinnon nimeämä lahjoituksensaaja

Jos olet antanut yli 850 euroa, jollekin muulle taholle kuin edellisessä kohdassa listatuille, niin vähennyskelpoisuus on vielä mahdollista tässä tapauksessa:

• Verohallinnon nimeämä Euroopan talousalueella oleva yhdistys, säätiö tai edellä mainittujen yhteydessä oleva rahasto, jonka varsinaisena tarkoituksena on tieteen tai taiteen tukeminen tai suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttäminen (Verohallinnon nimeämät lahjoituksen saajat, katso luettelo Verohallinnon verkkosivuilta).

HUOMIO! Vähennyskelpoisen lahjoituksen yläraja on näiden lahjoituksensaajien tapauksessa ”vain” 50.000 euroa.

Verohallinnon nimeämispäätös on voimassa viisi vuotta kerrallaan. Kun menet ja katsot luettelon listaa, niin tärkeää on tarkistaa, että nimeämispäätös on ollut voimassa sinä vuonna, jolloin olet tehnyt lahjoituksen. Esimerkiksi Biomedicum Helsinki -säätiön nimeämispäätös oli voimassa 2018-2022. Vaikka se näkyy vielä listassa, niin 2023 annettu yli 850 euron lahjoitus on vähennyskelvoton.