Kirjoitin 2023 artikkelin verotuksen optimoinnista, joka on saanut paljon hyvää palautetta. Tai – no – ainakin palautetta. Pituudesta ainakin.

Mutta vastaako se varsinaisesti lukijan kysymykseen siitä, miten osakeyhtiön ja yrittäjän kannattaa aloittaa verosuunnittelu? Missä vinkit?

Täytyy tunnustaa, että artikkelissa on menty moneen mekaaniseen yksityiskohtaan, joiden säilyvyys vuodesta toiseen on samaa luokkaa kuin maitopurkilla huoneenlämmössä. Ja tulihan sitä moneen tangenttiin karattua.

Asia selvä. Pidetään tämä erittäin konkreettisena. Ei mennä tässä artikkelissa myöskään syvälle. Kaipaat lisätietoja? Seuraa linkkejä ja selvitä lisätiedot sieltä.

Tämä artikkeli koskee osakeyhtiöitä ja niiden omistajayrittäjiä. Toiminimiyrittäjille verosuunnitteluneuvoni on tiivis: perustakaa osakeyhtiö.

Käydään myös muutama vero-optimointitilanne konkreettisten esimerkkien kautta läpi. Tämä valaisee tavoitteiden merkitystä verosuunnittelussa.

Lähdetään liikkeelle perusasioista. Verosuunnittelu ei ole vaikeaa.

Nosta aina täysmääräisesti kilometrikorvaukset ja päivärahat. Päivärahojen pitäisi olla päivänselvä asia… ja jos sinulla ei ole siihen työkalua, niin hyödynnä Taloushotellin päivärahalaskuria.

Opi mikä on edustus-, markkinointi- ja neuvottelukulujen ero. Dokumentoi kaikki selkeästi. Kirjanpitäjäsi (jos sinulla ei ole Taloushotellia) todennäköisesti on laiska ja lakaisee kaikki epäselvät kulut edustuskuluiksi (joista et vähennä alvia ja vain 50 % tuloverotuksessa).

Hyödynnä myös kaikki henkilökuntaedut, jotka voit huomioiden kollektiivisuusvaatimukset: . Mitä enemmän saat firman piikkiin kuluja, joista maksaisit itsekin, niin sitä vähemmän tarvitset palkkaa ja osinkoa.

Tällaisia kuluja voi olla esim. hieronta, hammashuolto, fysioterapia, yrittäjän terveysvakuutus, tietoliikenneyhteys ja kulttuuri- ja liikuntaetu. Ota tosin huomioon, että kaikkeen terveydenhuoltoon liittyvään sinulla pitää olla yksinyrittäjänäkin vapaaehtoinen työterveydenhuolto tai astut peitellyn osingon miinaan.

Tietyin ehdoin yrittäjä voi myös saada esim. merkkipäivälahjan yritykseltään sekä monia muita etuja.

Kollektiivisuusvaatimukset koskevat näitäkin.

Kilometrikorvausten sijaan voi olla mielekkäämpää ottaa auto firman nimiin ja auto itsellesi autoetuautona. Erityisesti sähköautoja kohdellaan tällä hetkellä erittäin veroedullisesti.

Jos asut vuokralla, niin asuntoetu voi tulla veroedullisemmaksi tavaksi järjestää asuminen. Jos taas käytät omistusasuntoasi työkäyttöön, niin muista tehdä työhuonevähennys tai harkitse vuokraavasi tila markkinahintaan yrityksellesi.

Puhelinetu kannattaa ottaa melkein aina (ja jos otat liittymän firman nimiin, niin se on yleensä pakko ottaa).

Jos käyt säännöllisesti ulkona syömässä, niin älä unohda lounasetua. Verosuunnittelu kuuluu myös ruokapöytään.

Polkupyöräetu on jopa 1200 euron edestä vuodessa verovapaa. Menemättä laskentakaavan monimutkaisuuksiin, niin puhutaan 6000 euron arvoisesta pyörästä, jonka saa verovapaasti omaan käyttöön ja vähennyskelpoiseksi eräksi poistona tai leasinginä firman kuluihin.

Lukuisia muitakin luontoisetuja on. Vältä kaikenlaisia ökyetuja. Jos ostat veneitä yritykselle “edustuskäyttöön” ja ne makaavat huvilasi rannassa, niin niistä muodostuu sinulle kallis muu luontoisetu siltä osin, kun niiden katsotaan aikanaan verotarkastuksessa olevan yksityiskäytössä (lue: niiden katsotaan olevan täysin yksityiskäytössä).

Henkilökuntaeduissa ja luontoiseduissa ei kannata yrittää myöskään kerätä koko sarjaa. Niiden kohtuullisuutta tarkastellaan myös yhdessä. Jos saat “liikaa” verovapaita etuja, niin se on sinulle peiteltyä osinkoa, vaikka erikseen ne olisivatkin täysin Verohallinnon ohjeiden mukaisia.

Yrityksen tulos ja tulovero

Suomessa yhteisövero on 20 % vuonna 2025. Se on ollut sitä jo varsin monta vuotta ja tuskin siitä merkittävästi nousee, kunnes äärivasemmistolainen hallitus mahdollisesti nousee valtaan vuonna 2027.

Osakeyhtiön tuloverosta haluan, että muistat lukijana tämän: sitä rahaa et voi saada takaisin.

Jos osakeyhtiö tekee tappiota myöhemmin, niin tappion voi vähentää tulevien vuosien positiivista tuloksista. Verohallinto ei kuitenkaan ikinä palauta tilillesi vahvistetun veroilmoituksen perusteella maksettua veroa.

“Itsestäänselvää? Miksi sanot tämän?”

Luepa eteenpäin. Asia liittyy huojennettuun osinkoon.

Huojennettuja osinkoja on kahdenlaisia.

Ja tällä en tarkoita 150.000 euron rajaa, jolloin niiden verokäsittely muuttuu.

Tarkoitan sillä sitä, että ne voivat perustua joko jo vahvistettuihin tai tulevaisuudessa vahvistettaviin voittoihin. (Huojennetun osingon maksimia voi toki hilata ylöspäin sijoittamalla omia varoja SVOP-sijoituksena yhtiöön, mutta se on toinen asia).

Voittovaroista maksetun huojennetun osingon efektiivinen veroaste on aina 26 %. Eli voitosta on mennyt veroa 20 % ja huojennetusta osingosta (alle 150k€) maksetaan veroa 7,5 % (0,8 x 0,925 = 0,74).

“Mikä pointtisi on?”

Tämä on monen tilitoimiston kompastuskivi, joka tarjoaa perustason verosuunnittelua. Monelta pääsee suusta neuvo, että palkkaa kannattaa aina nostaa, kunnes veroprosentti on 26 %.

Ei puututa liikaa siihen, että tästä neuvosta unohtuu täysin marginaaliveron näkökulma (veroprosentti on vain keskiarvo eri tuloportaiden verotasoista).

Se mikä tästä neuvosta unohtuu on se, ettei maksettua tuloveroa voi saada takaisin. Jos yhtiöllä on edellisten tilikausien voittoja, niin ne verot ovat peruuttamattomasti Verohallinnolla. Jo maksettuun 20 % osuuteen ei voi enää vaikuttaa.

Rautalangasta: jos voit vahvistetun veroilmoituksen perusteella jakaa huojennettua osinkoa, niin se kannattaa nostaa yleensä aina.

Poikkeuksen tähän tekee, jos voit nostaa yrityksestä syystä tai toisesta verovuonna alle 22.000 euroa (2025 laskelmani), niin pelkkää palkkaa nostamalla pääset todennäköisesti verotuksellisesti edullisempaan tulokseen sinä vuonna (raja on n. 18.000 jos yrityksesi tekee tappiota, etkä usko saavasi ikinä tappioita hyödynnettyä). Nämä tilanteet koskevat yleensä vain yrityksiä, jotka ovat kriisissä.

26 % efektiivinen veroaste on oleellinen raja-arvo vain, jos pohditaan sitä, kannattaako nostaa nyt raha ulos palkkana vai tehdäkö enemmän tulosta ja nostaa se myöhempänä vuonna verohuojennettuna osinkona.

On täysin eri asia vero-optimoinnin kannalta, puhutaanko menneistä vai tulevista voitoista.

Tein jokin aika sitten vero-optimointilaskurin, joka laskee varsin tarkasti yrittäjälle minkä tahansa tavoitellun bruttotulon millä tahansa nettovarallisuudella.

Petyin.

Laskurin tekeminen vei jonkin verran vaivaa. Perusvähennyksen, työtulovähennyksen, YLE-veron, sairaanhoitomaksun, päivärahamaksun, ym. muuttujien mallintaminen ei ollut ylivoimaisen monimutkaista. Niitä on kuitenkin niin paljon, että monen monta tuntia hyvän mallin tekemiseen meni.

Ansiotulosta maksettava vero täsmää laskurissa tulolla kuin tulolla oleellisella tarkkuudeella Verohallinnon omiin laskureihin.

Vain erittäin pienillä bruttotulon tarpeilla tähän logiikkaan tulee mitään muutoksia.

Jos jos haluat maksimoida käteesi jäävän rahamäärän, niin palkkaa kannattaa nostaa käytännössä vain sen verran, että saa tulonhankkimisvähennyksen (750 euroa), mutta muutoin kannattaa nostaa koko summa osinkona (eli myös ansiotulo-osinkona).

Jälkimmäisessä kokonaisverorasitus jää tietyin reunaehdoin suuremmaksi, koska yritys ei voi vähentää ansiotulo-osingon osuutta verotuksessaan, vaikka se 75 % osalta verotetaan palkkatuloa vastaavasti.

Sanoin tietyin reunaehdoin. Reunaehdot ovat:

Eli jos vero-optimointikysymyksesi on “haluan 50.000 euroa bruttona yrityksestä pihalle tänä vuonna. Missä suhteessa kannattaa nostaa palkkaa ja osinkoa”, niin vastaus lukee yllä: huojennettu osinko pihalle, loput palkkana.

Mutta tämä on hyvin erilainen kysymys kuin “haluan 150.000 euroa bruttona seuraavan kolmen vuoden aikana. Missä suhteessa kannattaa nostaa palkkaa ja osinkoa eri verovuosina”.

Kysymyksestä tulee myös hyvin erilainen, jos sana brutto vaihdetaan netoksi.

Tai jos tavoite on vain saada jo pitkään toiminut tyhjäksi seuraavan kymmenen vuoden aikana, koska yrittäjä suunnittelee jäävänsä silloin eläkkeelle, eikä toimintaa jatketa.

Tai jos yrittäjiä on useampi kuin yksi, joilla on erilaiset tarpeet.

Vero-optimoinnissa saat parempia vastauksia, jos esität parempia (ja pitkäjänteisempiä) kysymyksiä. Kyse ei ole yhden pisteen eli yhden vuoden optimoinnista. Kyse on on aikasarjan optimoinnista.

Palkan ja osingon optimointi lähtee aina siitä liikkeelle, mikä on omistajan tavoite.

Tyypillisesti tavoite on jokin konkreettinen netto: “tarvitsen elämiseen vähintään 40.000 euroa vuodessa”. Tämä antaa tiukat reunaehdot vuositason optimoinnille.

“Kun 40.000 on kasassa, niin nostan kyllä niin paljon kuin mahdollista lisää, mutta yli 35 % en kyllä suostu veroja maksamaan yhdestäkään eurosta – se on periaate”.

Tämä tekee yhtälöstä monimutkaisemman min-max -yhtälön.

Tai entäpä tämä: “en tarvitse elämiseen paljon, mutta tavoite on myydä firma 15 vuoden päästä ja tase pitää saada silloin mahdollisimman tyhjäksi. Voittoa teen noin 60.000 euroa vuodessa tasaisesti.”

Erilaiset lähtökohtat, erilaiset tavoitteet.

Käydään läpi esimerkkiyrittäjiemme tilanteita. Kaikissa esimerkeissä oletetaan, ettei verotus muutu mihinkään vuoden 2025 tilanteesta (epärealistista, mutta parempaakaan tietoa ei ole).

Huom! Esimerkeissä lähdetään aina liikkeelle erikoisesta käsitteestä ”voitto ennen yrittäjän palkkaa”. Koska yrittäjä hallitsee itse oman palkkansa määrää, hän päättää sitä kautta, mikä on yrityksen voitto.

Esimerkeissä katsotaan siksi sitä, kuinka paljon on maksettu veroa palkan ja osingon nostamisen jälkeen voitosta ennen yrittäjän palkkaa – eikä keskitytä esim. ansiotulon veroprosentin tarkasteluun.

Yrittäjä A on artesaani – puuseppä, joka elää työlleen. Hän on aloittanut yritystoiminnan vuonna 2025 ja tekee noin 100.000 euroa voittoa joka vuosi ennen yrittäjän palkanmaksua.

Yrittäjä haluaa minimoida verotuksensa koko yrityksen elinkaaren ajalta ja valmis venyttämään penniä alkuvuosina. Hän arvioi itsellään olevan työuraa jäljellä enää 10 vuotta eli yritys tulee tekemään 10 x 100.000 eli miljoonan voittoa elinkaarensa aikana.

Palkkaa hän nostaa vain 18.000 euroa vuodessa. Tämän hän saa nollaverolla ja vähennettyä kokonaan yrityksen verotuksessa. Alkuvuosina tämä on hänen ainoa tulonsa, koska nettovarallisuutta eikä siten jaettavaa osinkoa ole. Verotettavaa voittoa jää siis 82.000 euroa per vuosi.

Huojennetun osingon määrä kasvaa nettovarallisuuden kasvaessa vuosi vuodelta. Se on suurimmillaan vuonna 11, kun voittoa tuottava liiketoiminta päättyy, jolloin yrittäjä saa palkan lisäksi 37.000 euron edestä verohuojennettua osinkoa ennen veroja.

Yrittäjä jatkaa 18.000 palkan nostamista myös sen jälkeen, kun hän on jäänyt eläkkeelle (palkan nostaminen voidaan ohittaa verotuksessa, jos sitä ei ole järjestetty oikein, muttei mennä siihen). Samaten hän nostaa huojennetun osingon.

Tätä jatkuu, kunnes yritys on tyhjä varoista.

Miljoonasta voittoeurosta yrittäjälle on jäänyt käteen 804 tuhatta eli efektiivinen veroaste on 19,60 %. Yritys on tyhjä vuonna 24 yritystoiminnan aloittamisesta.

Yrittäjä B on sijoitusneuvoja, jonka elämäntyylillä on vakiomuotoinen hintalappu. Hänen pitää saada vähintään 50.000 euroa käteen tai muutoin tapahtuu hirveitä ja kauheita.

Hänen yritystoimintansa luvut ovat kuten edellisessä esimerkissä: voittoa 100.000 euroa per vuosi, kymmenen vuotta uraa edessä ja mahdollisuus nostaa palkkaa vielä varsinaisen yritystoiminnan loputtua (menemättä yksityiskohtiin sen suhteen miten).

Hän nostaa ensimmäisenä vuonna noin 70.000 euroa palkkaa saadakseen 50.000 euroa käteen.

Nettovarallisuuden kasvaessa, huojennetun osingon määrä kasvaa nollasta noin 21.700 euroon, joka saadaan vuonna 11 eli ensimmäisenä vuonna yritystoiminnan päättyessä. Tuolloin palkkaa maksetaan enää 35.000 eli puolet lähtötilanteesta.

Yritys on tyhjä varoista vuonna 15. Yrittäjälle on jäänyt käteen miljoonasta eurosta 727.000 eli veroa on mennyt 27,30 %.

Yrittäjä A maksaa veroa yrityksensä elinkaaren ajalta noin 77.000 (7,7 prosenttiyksikköä) vähemmän kuin Yrittäjä B.

Yrittäjä B kotiuttaa koko voiton yhdeksän vuotta ennen Yrittäjää A.

Pääsikö yksi yrittäjistä parempaan lopputulokseen kuin toinen?

Mielestäni ei.

Valinnoilla on hintansa. Hinnan voi maksaa rahassa, ajassa tai niiden yhdistelmänä.

Toisinaan yrittäjän tarve on kuten edellisissä esimerkeissä – selkeä ja ennustettava.

Käytännön elämässä usein on monia epävarmuustekijöitä, eivätkä yrittäjät itsekään tiedä, mitä haluavat. Tulosta voidaan harvoin (ei edes asiantuntijayksinyrittäjien tapauksessa) ennustaa kymmeniä vuosia eteenpäin. Suunnitelmallisuutta ja eri skenaarioihin varautumista voidaan kuitenkin harjoittaa.

Suunnitelmallisuuden avulla säästetään maltaita.

Joskus yrittäjän tarve on pumpata koko oma pääoma pihalle mahdollisimman veroedullisesti. Tämä tilanne voi tulla vastaan esimerkiksi yritystä myydessä. Aikaa tällaiseen “kevätsiivoukseen” voi olla vain muutamia verovuosia, joskus vähemmänkin.

Verosuunnittelun sudenkuopat

Verosuunnittelussa on hyvä pitää mielessä, ettei se ole pelkkää laskutoimituksia ja lineaarista ja epälineaarista optimointia.

Iso osa verosuunnittelusta on sitä, ettei tehdä tiettyjä asioita.

Näistä asioista keskeiset asiat ovat tässä.

Tilitoimistosi tehtävä on pitää huoli siitä, että kirjanpitosi on jatkuvasti mahdollisimman ajan tasalla. Tuloksesta on hyvä pystyä piirtämään jonkinlainen kuva jo keväällä.

Useimmiten näin ei ole.

Hyväuskoiset yrittäjät kuitenkin katsovat tuloslaskelmiaan kuvitellen, että viivan alle jäävästä summasta voi tehdä johtopäätöksiä.

Keväällä yrittäjä yllättyy. Tulos on muuttunut totaalisesti. “Piti tehdä poistot, jaksotukset ja yksi iso lasku oli vahingossa kirjattu taseeseen, kun sen pitikin olla tuloksessa”, kuuluu kirjanpitäjän syystä selitykseksi, miksi sadantonnin tulos muuttuikin viidenkymmenen tonnin tappioksi.

Verosuunnittelua on vaikea tehdä, jos luvut eivät ole kunnossa.

Pahinta on, jos luvut eivät ole edes tilinpäätöksen yhteydessäkään kunnossa. Jos tulee verotarkastus ja vanhojen vuosien yrityksen verotuspäätökset avataan virheiden takia, myös nettovarallisuus ja huojennetun osingon määrä muuttuvat takautuvasti. Dominoefektinä myös yrittäjän verotus avataan ja mätkyt voivat tehdä kipeää.

Valitse tilitoimistosi huolella.

Osakaslaina katsotaan osakkaan verotettavaksi tuloksi. Veron saa tietyin edellytyksin takaisin aikanaan, kun osakaslaina on maksettu takaisin yhtiölle, mutta pääomatulojen puuttuessa ei välttämättä saa – jolloin sama raha joutuu kahdenkertaisesti verotettavaksi.

Osakaslaina vähennetään osakkeiden arvosta eli pienentää huojennetun osingon maksimia.

Osakaslainan myöntäminen on osakasyhtiölain vastainen toimi, joten tilintarkastuskertomukseen tulee asiasta maininta.

Mikään näistä ei ole hyvä asia verosuunnittelun kannalta.

Moni laskee optimaalisen huojennetun osingon pelkästään oman pääoman perusteella.

Useimmiten nettovarallisuus onkin yhtä kuin 8 % oman pääoman loppusummasta. Paitsi silloin kuin se ei ole.

Verotus ja kirjanpito voivat lähteä lukuisista eri syistä eri teille. Tällöin kirjanpitoarvojen käyttäminen vero-optimointiin johtaa katastrofiin.

Nettovarallisuus ja osakkeen matemaattinen arvo löytyvät verotuspäätöksestä.

Varo peiteltyä osinkoa

Älä syö keltaista lunta. Älä tee liiketoimia, jotka voidaan tulkita peitellyksi osingoksi.

Näiden pitäisi olla jokaisen yrittäjän kaksi tärkeintä ohjenuoraa elämässä.

Mitä on peitelty osinko? Sitä on käytännössä kaikki sellainen etuus, jonka saat yhtiöltä siten, että kulu on kirjattu kirjanpitoon väärin (tahallisesti tai erehdyksessä) siten, että se olisi yhtiön kulu, vaikka se on itsesi tai perheesi hyväksi tuleva kulu.

Jos ostat veneen yritykselle “edustuskäyttöön”, mutta se tuleekin kesähuvilallesi ja ajelet pääsääntöisesti sillä itse, niin saat peiteltyä osinkoa.

Jos lähdet messuille ulkomaille ja yhdistät siihen loman maksamalla vaimosi ja lastesi lennot ja hotellit firman pussista, niin saat tältä osin peiteltyä osinkoa.

Jos annat itsellesi hammashuoltoedun, mutta et kuulu työterveydenhuollon piiriin, eikä hammashuolto ole siten työterveyshuollon ohjesäännössä, saat peiteltyä osinkoa.

Jos annat itsellesi merkkipäivälahjan 40-vuotislahjaksi, mutta tiettyjä muotoseikkoja ei ole hoidettu oikein,saat peiteltyä osinkoa.

Jos otat sata tonnia lainaa yrityksestä tammikuussa ja maksat ne takaisin joulukuussa ilman korkoa, saat laskennallisen koron osalta peiteltyä osinkoa.

Ja monta monta muuta tilannetta.

Tarvitsetko apua?

Vero-optimointi ei ole helppoa.

Se ei ole myöskään täysin eksaktia tiedettä, koska se perustuu ennustuksiin tulevien vuosien tuloksista, omasta rahantarpeesta ja moukkamaiseen olettamaan siitä, etteivät poliitikot tee ainakaan mitään hullua.

Optimoinnin avulla ei aina säästetä miljoonia euroja. Joskus yrittäjän oma valistunut arvio on yllättävän lähellä verotuksellista ihannetilannetta.

Joskus edut ovat kuitenkin merkittäviä.

Tilannekartoitus ja karkean tason optimointi voidaan tehdä Taloushotellin laskurien avulla edullisimmillaan 500 eurolla (vuoden 2025 hinta; oikeus muutoksiin pidetään).

Jos haluat säästää veroissa, ota yhteyttä.